Mahtibileet

Tavoite numero 5 saavutettu!


Kun vuodenvaihteessa asetin tavoitteita, en oikeastaan ajatellut nimenomaisesti 50-vuotisjuhlaani, kun sanoin haluavani järjestää mahtibileet. Vanhenemisen merkkipäivän olisi voinut ohittaa sen kummemmin juhlimatta. Kuten juhlapuheessani sitten sanoinkin, niin vituttaa olla vanha. Toisaalta eipä sitä sen nuorempi ole, juhli tai ei, ja kun viime vuosina on on ollut paljon surua ja sukukin on kokoontunut enimmäkseen surujuhliin, niin juhlat ovat tervetullutta vaihtelua. Niinpä päädyin järjestämään kunnon synttärit ja kutsumaan paikalle paljon ystäviä matkan varrelta - sellaisiakin, joita en ole tavannut vuosiin tai vuosikymmeniin. Ikävä kyllä, jotkut läheiset eivät paikalle pääseet, mutta vieraita oli silti reippaasti yli megajuhlalle asettamamme viidenkymmennen tavoitteen - yli kuusikymmentä.

Juhlapaikaksi valikoitui ihanan tunnelmallinen Pakin talo. Moni juhlapaikka karsiutui pois hintansa takia, tai siksi, että paikalta olisi pitänyt poistua tiettyyn kellonlyömään. Pakin talon suhteen tosin sain loppuun asti jännittää säätä ja voidaanko pihalla olla. Juhlasää oli lopulta mitä mainioin.

Pihalla tarjottiin kahvia Helsingin kahvikomppanian moposta ja otettiin rotestinurkassa photobooth-kuvia lapsuuteni sankareiksi pukeutuneena.

                                                                                                                                                                                                                Kuva: 8MOVIN BROS

                                                                                                                                                                                                                             Kuva: 8MOVIN BROS

Sankarigrillaaja Jouni grillasi 14 kiloa Feri's Sausagen superhyvää makkaraa.

 

                                                                                                                                                                                Kuva: 8MOVIN BROS

Sisällä puolestaan syötiin, juotiin ja tanssattiin Trademarkin tahtiin Pakin talon lattialautojen kestävyyttä koetellen.

     

                                                                                                                                                                                                                        Kuva: 8MOVIN BROS

Rakkaat ihmiset olivat järjestäneet ohjelmaa. Oma armaani lauloi Leonard Cohenin I'm Your Manin, mutta oli myös tehnyt minulle aivan oman laulun. Ex-duunikaverit asettuivat pyramidiin, josta lausuttiin mashup-runoutta. Todellakin WOW!

   Kuva: 8MOVIN BROS

Erityisesti ilahdutti myös lapsuudenkaverini Annen saapuminen juhliin. Emme ole nähneet sitten yhdeksänkymmenluvun alun ja silloinkin pitkän tauon jälkeen luokkakokouksessa. Vaikka tavaralahjoista kieltäydyinkin, niin Annelta saatua lahjaa ei voi kuin arvostaa. BCR-huivi päivitettynä tämän päivän miesmakuun :-)

Sain myös nuoruuttani muistelevan blogin lapsuuden kavereilta. Iso sydän heille kaikille!

Tällaisen joukon ruokkiminen ja juottaminen  sekä muu yleinen vie yllättävän paljon voimia (ja rahojakin), olisin varmasti tarvinnut ainakin varsinaiseen juhlailtaan enemmän apua. Mutta aivan oma vikani, etten sitä pyytänyt tai palkannut. Juhlien jälkeen olin kliseisesti väsynyt ja onnellinen, ja jalkani olivat tön-köt. Mutta onneksi tällaisia bileitä ei ole kuin kerran puoleen vuosisataan!

Elokuu 2015

Elokuu toi arjen ja touhun takaisin. Tavoitteiden suhteen se tarkoittaa edistysaskelia.

1. Kadotetun ystävän löytäminen ja tapaaminen
Ei edelleenkään edistystä, kuinkahan tässä käykään?

2. Löytää uusi liikuntalaji
Ei kokeiluja - ei edistystä, mutta MELKEIN kokeilin hydrospinningiä.

3. Saada tanssi takaisin
Aloitin itämaisen tanssin uudelleen. Varovaisesti menin ryhmään, jossa harjoitellaan enimmäkseen tekniikkaa, koska siinä on vähemmän äkkiliikkeitä polvelle. Uskaltauduin kuitenkin tasolle 2. Taso tuntui hyvältä ja opekin kehuskeli, että hyvin on liikkeet muistissa, vaikka aikaa on mennyt edellisistä tanssahteluista. Mukavalta tuntui - ja jatkan, jos vain jalka kestää.

4. Tuntea työn iloa
Syksy on alkanut kiireisenä ja projektit saatu vauhtiin. Tällä hetkellä työ on mielenkiintoista, mutta tulevaisuus jo mietityttää. Näillä näkymin vuoden vaihteessa olen saanut hommani ns. tehtyä ja on aika katsella muuta tai ainakin toisenlaista työnkuvaa. Eli taas joudun kyselemään itseltäni, mikä minusta tuleekaan isona. Vai tuleeko mitään? Ehkä työelämä onkin vain projekteja peräkkäin.

5. Järjestää mahtibileet
Vietimme jo elokuussa melkoisen mahtavat taloyhtiön juhlat ja omia synttäreitä olen touhunnut jo kovastikin. Parin viikon päästä ne on juhlittu ja ensi päivityksessä sitten tuloksista enemmän!

6. Vapaaehtoistyön tai muun "aktivismin" aloittaminen 
Syksyn myötä Amnestyn toiminta on taas vilkkaampaa, mutta itse en vielä oikein ole ehtinyt mukaan.
Pienestä Gambia-projektista tuli kuitenkin julkista, joten siitä pointsit, vaikka itse projekti oli jo keväällä.

7. Laittaa ruokareseptit arkistoihin
Kaikki irrallaan eri paikoissa olevat paperireseptit ovat nyt laatikossa, mutta blogiin en ole saanut vietyä kuin sen ekan.

8. Tehdä spagaatti
Koska en ole käynyt jumpassa, en ole paljoa harjoitellut.Tanssituntien venyttelyissä olen kyllä erityisesti ottanut lonkan ojentajat käsittelyyn.

9. Oppia syömään raakaa kalaa
Valmentajan kanssa vietimme elokuisen hellepäivän Linnanmäen Sea Lifessa tutustumassa raakoihin kaloihin livenä. Melkoisia vonkaleita siellä uiskentelikin. Toiset olivat kyllä aivan liian söpöjä syötäväksi.

Vanhoista tavoitteista tälle vuodelle siirtyivät:

Painonpudotus
Suunta on taas saatu käännettyä ja numerot pienenevät vaa'an näytöllä.


VTM-tutkinto 
Ei edistystä elokuussa.

Ja kaiken päämääränä on edelleen olla onnellinen. Perusasiat ovat kunnossa. Ja kyllä se vaan niin on, että ihmisen sisäinen vuosikello alkaa syksystä ja kesällä nollataan henki ja ruumis. Nyt tuntuu hyvältä palata arkeen ja aloittaa uusia asioita loman jälkeen. Synttärijuhlien järjestäminen virkistää mieltä ja on ihanaa odotella vieraita bileisiin.

Sain elokuun arvosanaksi toivoa herättävän välttävän tyydyttävän, vaikka nimikirjoituksessakin on kirjoitusvirhe.

Mutta olin sokerihumalassa, tarkastus suoritettiin nääs järkyttävän isojen jäätelöiden energialla Fasun kahvilassa ja pöytäkirjakin kirjoitettiin paremman paperin puutteessa tarkastajan uusien silmälasien tarjouslapulle. Ensi kuussa tarkastaja näkeekin tarkemmin kaikki virheet - kääk!

Kesäkuu ja pitkälti heinäkuutakin

Tarkastaja ja tarkastettava lomailivat heinäkuussa ja niinpä kesäkuun tarkastustapaaminen  meni pitkälle heinäkuun loppuun. Siinä tarkastettiin sitten puolitoista kuukautta kerralla. Kesän laiskistaman onnen etsijän tulokset olivat heikkoja, mutta onneksi tarkastus saatiin suorittaa mitä kauneimmassa Päijänteen rantamaisemassa. Kyllä täällä kelpasi tarkastella onneaan.

1. Kadotetun ystävän löytäminen ja tapaaminen
Ei edelleenkään edistystä, ellei sitä lasketa, että lähetin kutsun synttäreilleni.

2. Löytää uusi liikuntalaji
Ei aikaa - ei kokeiluja - ei edistystä.

3. Saada tanssi takaisin
Ei toimenpiteitä, eikä edistymistä.

4. Tuntea työn iloa
Pahin turbulenssi meni ohi, mutta kesäkuu oli vielä raskasta työyhteisössä. Itse työtehtävät ovat edelleen mielenkiintoisia ja palkitsevia ja syksyllä alkaa uusia projekteja, joita odotan kovasti. Ja heinäkuu oli LOMAA!

5. Järjestää mahtibileet
Okei - olen sentään jotain tehnyt, eli suunnitellut syntymäpäiväjuhlia. Paikka on varattu, kutsut lähetetty ja ruoka- & viihdeasioita kyselty ja selvitetty. En kuitenkaan voi kaikkea paljastaa...

6. Vapaaehtoistyön tai muun "aktivismin" aloittaminen 
En ole juurikaan tehnyt mitään. Toisaalta myös toiminta, jossa olen mukana, on ollut kesällä säästöliekillä.

7. Laittaa ruokareseptit arkistoihin
Kesälomalla siivosin reseptikasoja ja heitin tarpeettomat menemään. Säilytettävät tuuppasin laatikoon ja tarkoituksenani on nyt kokata sieltä laatikosta reseptejä ja blogata ne talteen. Olen perustanut blogin, jossa on vasta yksi resepti. Mutta jos siellä jokin resepti pitää olla näinä päivinä, niin juuri se eli kuuman kesäpäivan keitto - chlodnik.

8. Tehdä spagaatti
Koska en ole käynyt jumpassa, en ole paljoa harjoitellut.

9. Oppia syömään raakaa kalaa
Kesäkuun alkupuolella raakakalavalmentaja vei minut Marttojen kalankäsittelykurssille. Sinänsä kalan käsittely ei ole ollut ongelmani, mutta toki se kalan haju siinäkin etoo. Kurssilla perattiin, fileoitiin ja kokattiin erilaisia kaloja. Kaikki ruuat olivat kypsennettyjä (huh!), mutta kaiken kaikkiaan kurssi innosti kyllä enemmän syömään kalaa ja nimen omaan kokonaista tuoretta kalaa, eikä pakastepuikkoja.

Vanhoista tavoitteista tälle vuodelle siirtyivät:

Painonpudotus
Kääk! Takapakkia! Toivottavasti vaan kesäkiloja. Olisikohan jumppaamattomuudella jotain osaa asiaan.


VTM-tutkinto 
Sain VTK-todistukseni 17.6., eli se on plakkarissa. Kesällä en juuri tehnyt mitään uutta, siivoilin vanhoja tiedostoja ja sen sellaista.

Ja kaiken päämääränä on edelleen olla onnellinen. Kesäloma oli ihanaa aikaa.Voi kumpa sitä työn ikeen allakin osaisi olla onnellinen.

Arvosanaksi sain aika lailla heikon "Autettavan". Yli Tarkastaja ei armoa tunne kesälläkään. Onneksi sentään oli kissa- ja delfiinitarroja lohduksi.

Huhti- ja toukokuu 2015

Nyt otti ohraleipä ja muut perinneleivonnaiset! En ole muistanut blogata huhtikuusta ollenkaan.
Siksipä nyt kahden kuukauden kuulumiset kerralla.

Huhtikuun tsekki pidettiin kovasti tykkäämässäni Thai Thai ravintolassa, jonne tarkastajan oli suunnistanut kartan avulla.

Toukokuun tsekki puolestaan pidettiin lähiravintola Kuningas' C:ssä. Siellä on vallan vinkeä pinkki sisustus.

Ja asiaan. Edistystä on tullut epätasaisesti:

1. Kadotetun ystävän löytäminen ja tapaaminen
Ei edistystä, vaikka nyt on jo kesä ja kesällä piti tavata!

2. Löytää uusi liikuntalaji
Ei aikaa - ei kokeiluja - ei edistystä.

3. Saada tanssi takaisin
Ei toimenpiteitä, eikä edistymistä.

4. Tuntea työn iloa
Työssä on kiire jatkunut. Huhtikuu oli varsin vauhdikasta aikaa, ehkä siksi jäi blogaamattakin.

Toukokuu toi mukanaan myös työelämän ikävät puolet, joita onneksi jouduin seuraamaan sivusta.
Itse työ sinällään on maistunut edelleen ja uskon, että tilanteiden selkiydyttyä, on helpompi tehdä monia asioita. Onneksi kuitenkin on kesäloma tulossa1

5. Järjestää mahtibileet
Järjestelyt ovat enemmänkin omassa päässäni. Hyvin suunniteltu on - no vaan hyvin suunniteltu!

6. Vapaaehtoistyön tai muun "aktivismin" aloittaminen 
Olen ollut liian kiireinen, jotta aikaa aktivistmille olisi jäänyt tarpeeksi. Onneksi kuitenkin jo talvella Amnestyn Venäjä-ryhmässä aloitetut asiat ovat nyt toteutuneet. Amnestyn lukupiiri kokoontuu kerran kuukaudessa Kirjasto 10:ssä ja Pride-viikoille on tulossa vieraita. Kuulin myös, että Gambiaan lahjoitetut läppärit ovat jo käytössä mm. opetustyössä.

7. Laittaa ruokareseptit arkistoihin
Blogin nimeksi tullee Reseptori. Oisko hyvä?

8. Tehdä spagaatti
Koska en ole käynyt jumpassa, en ole paljoa harjoitellut.

9. Oppia syömään raakaa kalaa
Olen tehnyt 12 osaisesta tehtävästä kolme ekaa tehtävää. Eli kynyt tutustumassa hallin kalatarjontaan,
valinnut mielenkiintoiset raaka-aineet kalaruokiin ja etsinyt pari reseptiä myöhemmin valmistettavaksi.

Vanhoista tavoitteista tälle vuodelle siirtyivät:

Painonpudotus
Jumissa ollaan.


VTM-tutkinto 
Sain vappuna raavittua kasaan kandityön ja lähetettyä sen arvosteltavaksi. Yliopistollisen
byrokratian takia (kielentarkistus, arvostelu, todistuspyyntö jne) saan todistuksen vasta 17.6.
Siis kandin todistuksen. Gradun kirjoittaminen jatkuu edelleen ja maisteriutta tavoittelen syksyksi.

Ja kaiken päämääränä on edelleen olla onnellinen.Voin sanoa olevani onnellinen ja onnekaskin. Asiat ovat menneet sujuvasti ja se, mikä tavoitteista ei tule esiin - eli tasapainoinen parisuhde ja ihanat ystävät - tekevät elämästä vallan kelvollista.

'Toukokuusta sain arvosanan tyydyttävän hyvä. Kandia hehkutettiin jo silloin.

Toukokuusta sain tyydyttävää paremman. Myös aidot tammenlehvät kandin kunniaksi. Raaka kalavalmentaja sai kuitenkin hallinnollisen ohjauksen harkinan osakseen. Mitä tästä vielä seuraakaan?

Maaliskuu 2015

Tarkastaja on tarkka ihminen. Paperit kulkivat Nokia-muovitaskussa vuodelta viuhuvat logot.

Maaliskuu oli to-del-la kiireinen ja kissan sanomiseen ei ollut aikaa. Eikä tavoitteiden tavoitteluunkaan. Se näkyy tuloksissa. Paitsi että töissä oli dedis poikineen, niin olin vielä saanut illatkin täyteen kaiken maailman aktiviteetteja kuten puutarhakurssin. Huh.

Tsekki-illallinen oli tällä kertaa varattu Puotilan kartanoon, johon menimme tietämättöminä samanaikaisesta kykypuolueen vaalitilaisuudesta. Nousuhumalaisten kokkareiden vaalihuuma ei onneksi kauheasti levinnyt terassille, josta saimme katsella ehdokkaan urheiluautokokoelmaa.

Tätä kirjoittaessani tiedän jo, ettei mielennostatus tuonut tulosta.  No kupla oli sympaattisin tapaus autoletkasta. Näettekö muuten, kuten minä, volkkarin katon päälle ilmestyneen iloisen hahmon? Ja kuka hän on?

Mutta sitten laihoihin tuloksiin.

1. Kadotetun ystävän löytäminen ja tapaaminen
Ei edistystä helmikuusta.

2. Löytää uusi liikuntalaji
Ei aikaa - ei kokeiluja - ei edistystä.

3. Saada tanssi takaisin
Ei toimenpiteitä, eikä edistymistä.

4. Tuntea työn iloa
Kiirettä on töissä pitänyt, mutta positiivista sellaista. Maaliskuulla oli monta asiaa vietävä päätökseen ja voin sanoa, että olen tyytyväinen siiihen, miten ne menivät.

5. Järjestää mahtibileet
Juhlapaikkoja olen vertaillut ja katsonut. Muutapa ei.

6. Vapaaehtoistyön tai muun "aktivismin" aloittaminen 
Aikaa vapaaehtoistyölle oli tosi vähän, mutta varmaan sain sen 7,5 täyteen Amnestyn Venäjä-ryhmässä ja muutamaa asiaa siellä ihan konkreettisesti eteenpäin. Niistä lisää myöhemmin.

7. Laittaa ruokareseptit arkistoihin
Ei edistystä - paitsi keksin blogille nimen. Ehkä.

8. Tehdä spagaatti
Harjoitukset jatkuivat ja sivusta katsojan mukaan aika lähelle jo menee.

9. Oppia syömään raakaa kalaa
Häpeäkseni en ole saanut raakakalavalmennuksen tehtäviä tehtyä. Ruoskin itseäni virvelinvarrella.

Vanhoista tavoitteista tälle vuodelle siirtyivät:

Painonpudotus
Hieman on lähtenyt putoamaan, mutta vain hieman.


VTM-tutkinto 
Maaliskuussa en saanut mitään aikaiseksi, mutta voin vilauttaa sen verran jo kuluvaa kuuta, että ole taas tarttunut toimeen.

Ja kaiken päämääränä on edelleen olla onnellinen. Kyllä voin sanoa olevani. Työtä, rakkautta, terveyttä ystäviä, sosiaalista elämää, uuden oppimista. Kyllä niistä aineksista saa hyvän elämän.

Tavoitteiden tarkastusvirasto, eli TAVIS hyväksyi helmikuun merkinnällä tyydyttävää parempi eli hieman heikompi tulos kuin helmikuussa. Miinusta sain kiireestä, mutta plussaa liikunnallisuudesta, muun muassa tanssimisesta aamuun asti. 

Helmikuu 2015

Helmikuu meni vauhdilla ja toi monta muutosta mukanaan. Suurimpana tietenkin uusi työ ja sitä kautta uusi päivärytmi ja rutiinit. Tämän nyt kuluvan maaliskuun olen jotenkin saanut ahdettua niin täyteen sekä työtä että vapaa-ajan rientoja, että todennäköisesti kuukahdan naama edellä pashaan pääsiäispöydässä. Nyt kirjoitan tätä blogahdusta kummallisena välisunnuntaina, jona ei tarvitse poistua kotoa, mutta kaikenlaisia rästi- ja läksyhommia on tällekin päivälle ihan tarpeeksi.

Tavoitetsekki pidettiin jo 8.3. Yritän muistaa, mitä siinä raportoin helmikuusta. Ainakin sen muistan, että virallisella valvojalla oli hieno paita.

1. Kadotetun ystävän löytäminen ja tapaaminen
Menestys! Ystävänpäivän postikortti toimi ja ystävä ottikin yhteyttä Facessa. Kesälle suunnittelemme tapaamista!

2. Löytää uusi liikuntalaji
Ei aikaa - ei kokeiluja - ei edistystä.

3. Saada tanssi takaisin
Ei toimenpiteitä, eikä edistymistä.

4. Tuntea työn iloa
Uudessa työssä on ollut ylläreitä niin positiivisesti kuin negatiivisestikin (no missäpä uudessa ei olisi). Pääpiirteittäin olen kyllä tuntenut iloa. Uudistamistyötä on mukava tehdä ja olen saanut paljon vastuuta ja valtaa tehdä suunnitella ja toteuttaa asioita.  Plussan puolella.

5. Järjestää mahtibileet
Ei varsinaista edistystä, joitain juhlapaikkoja olen katsastanut ja mielikuvituksessa kyllä jo juhlia järjestänyt.

6. Vapaaehtoistyön tai muun "aktivismin" aloittaminen 
Tavoitteeksi laitetun yksi työpäivä (7,5h) kuukaudessa olen ylittänyt reippaasti.  Olin Amnestyn peruskoulutuksessa ja olen toiminut myös Venäjä-ryhmässä mm lukupiirin järjestämisessä. Olen myös saanut konkretiaa aikaiseksi. Viimeisenä työpäivänä entisessä työssäni järjestin vanhojen läppäreiden, reppujen ym. toimistotarvikkeiden lahjoittamisen Gambiaan.

7. Laittaa ruokareseptit arkistoihin
Ei toimenpiteitä, ei edistystä. Mielessäni olen pyöritellyt minulle heitettyä ideaa blogimuotoisesta reseptiarkistosta.

8. Tehdä spagaatti
Edelleen harjoittelen uimahallissa, vedessä. Siellä menee jo aika lähelle. Maan päällä en vielä uskalla edes kokeilla.

9. Oppia syömään raakaa kalaa
Olen saanut raa'alta kalavalmeltajaltani erittäin taiten ja huolella valmistellun 12 askeleen koulutusohjelman. Mutta en ole vielä ehtinyt ottaa askelia. Sushissa söin vähän lohta, mutta ei oikein tuntunut miltään. Tampereella Marusakissa maistoin pehmennettyä lohta granaattiomenansiementen kera. Se oli hyvää, mutta ei lohen takia.

Vanhoista tavoitteista tälle vuodelle siirtyivät:

Painonpudotus
Jumittaa


VTM-tutkinto 
Jumittaa.

Ja kaiken päämääränä on edelleen olla onnellinen. Kyllä voin sanoa olevani. Elämässä on nyt mukavalla tavalla virtaa!

Tavoitteiden tarkastusvirasto, eli TAVIS hyväksyi helmikuun merkinnällä lähes hyvä eli hieman paransin tammikuusta. Erityiskunniamaininnan tammenlehvien kera sai raaka kalavalmentaja ansiokkaasta valmennusohjelmastaan.

Tammikuu 2015

Viime vuoden tavoitteiden seurannan lopputarkastuksessa päätettiin, että tänä vuonna tavoitteita tulee seurata tarkemmin ja etenemisestä kertoa läpinäkyvämmin. Siksi olen virallisen valvojani kanssa sopinut kuukausitarkastuksista, joista ensimmäinen pidettiin mainion sienitavoitteen intensiivibrunssin yhteydessä. Intensiiveistä kerron lisää myöhemmin.

Aika se kuitenkin  juosta jollottaa kuin hirvieläin ja viikko meni, ennen kuin tartuin blogin varteen ja sain raporttia aikaiseksi. Mutta alla virallisesti tarkastettu eteneminen. BTW, raportoin etenemisestä aina kuukausittain kaikkien tavoitteiden osalta ja yksittäisistä sitten enemmän, mikäli olen tavoitteen saavuttanut tai muuten on tapahtunut jotain merkittävämpää.

1. Kadotetun ystävän löytäminen ja tapaaminen
Tavoitteenani on löytää ystävä, jonka maailma on kadottanut ja jota ei edes Facebook ole takaisin tuonut. Projekti on aloitettu.  Olemme toisen ystävän kanssa jäljittäneet osoitteen, johon lähetin ystävänpäiväkortin. Korttiin liimasin kuvia yhteiseltä taipaleeltamme ja tekstiksi vain "Meillä on ikävä sinua!". Katsotaan herättääkö tämä hänessä reaktioita ja seuraavaksi lähetämme kutsun tulla Helsinkiin kesällä.

2. Löytää uusi liikuntalaji
Kokeilin muutamaa lajia. BodyBalance kuulosti kivalta, mutta käytännössä ei sopinut ei polvelleni eikä mielenlaadulleni. Kaikenlainen jumppamatolla pyllerehtiminen ei ole minun juttuni. Fix-jumpassa sentään suurimmaksi osaksi oltiin jalollaan, mutta sekin on sellaista perusjumppaa. Kenties seuraavaksi kokeilen kahvakuulaa.

3. Saada tanssi takaisin
Ei toimenpiteitä, eikä edistymistä.

4. Tuntea työn iloa
Tämäpä onkin vaikeampi nakki. Viime vuoden retrospektiivissä työ sai huonoimmat onnellisuuspisteet ja siksi tälle vuodelle on työn ilolle suuret odotukset. Valtavasti on kysymysmerkkejä ilmassa, mutta yksi suuri askel on jo otettu eli  vanhasta työstä olen irtisanoutunut ja uuteen menossa maanantaiaamuna. Löytyykö sieltä työn iloa? Kenpä tietää.

5. Järjestää mahtibileet
Tänä vuonna on monta syytä juhlaan. Ainakin monet tasavuosisynttärit, valmistujaiset, avioliiton vuosipäivä, taloyhtiön perinteiset kesäkarkelot jne. Aion juhlistaa niistä kaikkia. Suurimpana kuitenkin oma syntymäpäiväni syksyllä. Olen alustavasti kartoittanut juhlapaikkoja, mutta en vielä varannut mitään. Jos tiedät edullisen paikan, jossa voi syödä ja juoda omiaan ja viipyä vaikka aamuun, niin kerro!

6. Vapaaehtoistyön tai muun "aktivismin" aloittaminen 
Joskus nuoruudessani olin jotakuinkin aktiivinen maailmanparannuksessa. Nyt olen jo kauan miettinyt, että haluaisin tehdä tärkeäksi kokemilleni hyväntekeväisyys- ja vapaaehtoishankkeille muutakin kuin lahjoittaa rahaa. Vapaaehtoistyön kanavan valinta oli  ns. no brainer, koska ihmisoikeudet ovat olleet minulle aina se tärkein puolustettava asia ja koska pidän kovasti Amnestyn riipumattomuudesta sekä puolueettomasta tavasta toimia. Koska en enää myöskään voi vain sivusta katsoa minulle läheisen Venäjän ihmisoikeustilannetta, liityin Amnestyn Venäjä-ryhmään ja olen aloittanut toiminnan siellä. Toivoisin vielä löytäväni jotain ihan käsin lähellä konkreettisesti tehtävää työtä, mutta askel kerrallaan.

7. Laittaa ruokareseptit arkistoihin
Ei toimenpiteitä, ei edistystä.

8. Tehdä spagaatti
Uimahallissa, altaan matalassa päässä olen harjoitellut vedessä. Siellä menee jo aika lähelle. Maan päällä en vielä uskalla edes kokeilla.

9. Oppia syömään raakaa kalaa
Olen rekrytoinnut valmentajan, joka on luvannut valmennusohjelman. Sitä odotellessa.
Söin kylläkin jo tammikuussa reilun lusikan mateenmätiä, mutta sen alle olin juonut seitsemän lasia shampanjaa, joten ei kuulemma lasketa suoritukseksi. Pöh.

Vanhoista tavoitteista tälle vuodelle siirtyivät:
Painonpudotus
Joulutauon lisäkiloja en ole vielä saanut pois. Joten laskettakoon takapakiksi.


VTM-tutkinto 
Työelämän muutokset ovat vieneet ajan ja keskittymiskyvyn. Jatketaan, kun elämä tasaantuu.

Ja kaiken päämääränä on edelleen olla onnellinen. Tammikuu oli vaudikasta, mutta onnellista aikaa. Mukavaa, kun elämässä on taas virtaa ja vipinää.

Brunssipäissään virallinen valvoja teki itsestään viraston. Tavoitteiden tarkastusvirasto, eli TAVIS
leimasi tammikuuni hyväksytyksi merkinnällä sangen tyydyttävä.