Huhti- ja toukokuu 2015

Nyt otti ohraleipä ja muut perinneleivonnaiset! En ole muistanut blogata huhtikuusta ollenkaan.
Siksipä nyt kahden kuukauden kuulumiset kerralla.

Huhtikuun tsekki pidettiin kovasti tykkäämässäni Thai Thai ravintolassa, jonne tarkastajan oli suunnistanut kartan avulla.

Toukokuun tsekki puolestaan pidettiin lähiravintola Kuningas' C:ssä. Siellä on vallan vinkeä pinkki sisustus.

Ja asiaan. Edistystä on tullut epätasaisesti:

1. Kadotetun ystävän löytäminen ja tapaaminen
Ei edistystä, vaikka nyt on jo kesä ja kesällä piti tavata!

2. Löytää uusi liikuntalaji
Ei aikaa - ei kokeiluja - ei edistystä.

3. Saada tanssi takaisin
Ei toimenpiteitä, eikä edistymistä.

4. Tuntea työn iloa
Työssä on kiire jatkunut. Huhtikuu oli varsin vauhdikasta aikaa, ehkä siksi jäi blogaamattakin.

Toukokuu toi mukanaan myös työelämän ikävät puolet, joita onneksi jouduin seuraamaan sivusta.
Itse työ sinällään on maistunut edelleen ja uskon, että tilanteiden selkiydyttyä, on helpompi tehdä monia asioita. Onneksi kuitenkin on kesäloma tulossa1

5. Järjestää mahtibileet
Järjestelyt ovat enemmänkin omassa päässäni. Hyvin suunniteltu on - no vaan hyvin suunniteltu!

6. Vapaaehtoistyön tai muun "aktivismin" aloittaminen 
Olen ollut liian kiireinen, jotta aikaa aktivistmille olisi jäänyt tarpeeksi. Onneksi kuitenkin jo talvella Amnestyn Venäjä-ryhmässä aloitetut asiat ovat nyt toteutuneet. Amnestyn lukupiiri kokoontuu kerran kuukaudessa Kirjasto 10:ssä ja Pride-viikoille on tulossa vieraita. Kuulin myös, että Gambiaan lahjoitetut läppärit ovat jo käytössä mm. opetustyössä.

7. Laittaa ruokareseptit arkistoihin
Blogin nimeksi tullee Reseptori. Oisko hyvä?

8. Tehdä spagaatti
Koska en ole käynyt jumpassa, en ole paljoa harjoitellut.

9. Oppia syömään raakaa kalaa
Olen tehnyt 12 osaisesta tehtävästä kolme ekaa tehtävää. Eli kynyt tutustumassa hallin kalatarjontaan,
valinnut mielenkiintoiset raaka-aineet kalaruokiin ja etsinyt pari reseptiä myöhemmin valmistettavaksi.

Vanhoista tavoitteista tälle vuodelle siirtyivät:

Painonpudotus
Jumissa ollaan.


VTM-tutkinto 
Sain vappuna raavittua kasaan kandityön ja lähetettyä sen arvosteltavaksi. Yliopistollisen
byrokratian takia (kielentarkistus, arvostelu, todistuspyyntö jne) saan todistuksen vasta 17.6.
Siis kandin todistuksen. Gradun kirjoittaminen jatkuu edelleen ja maisteriutta tavoittelen syksyksi.

Ja kaiken päämääränä on edelleen olla onnellinen.Voin sanoa olevani onnellinen ja onnekaskin. Asiat ovat menneet sujuvasti ja se, mikä tavoitteista ei tule esiin - eli tasapainoinen parisuhde ja ihanat ystävät - tekevät elämästä vallan kelvollista.

'Toukokuusta sain arvosanan tyydyttävän hyvä. Kandia hehkutettiin jo silloin.

Toukokuusta sain tyydyttävää paremman. Myös aidot tammenlehvät kandin kunniaksi. Raaka kalavalmentaja sai kuitenkin hallinnollisen ohjauksen harkinan osakseen. Mitä tästä vielä seuraakaan?

Maaliskuu 2015

Tarkastaja on tarkka ihminen. Paperit kulkivat Nokia-muovitaskussa vuodelta viuhuvat logot.

Maaliskuu oli to-del-la kiireinen ja kissan sanomiseen ei ollut aikaa. Eikä tavoitteiden tavoitteluunkaan. Se näkyy tuloksissa. Paitsi että töissä oli dedis poikineen, niin olin vielä saanut illatkin täyteen kaiken maailman aktiviteetteja kuten puutarhakurssin. Huh.

Tsekki-illallinen oli tällä kertaa varattu Puotilan kartanoon, johon menimme tietämättöminä samanaikaisesta kykypuolueen vaalitilaisuudesta. Nousuhumalaisten kokkareiden vaalihuuma ei onneksi kauheasti levinnyt terassille, josta saimme katsella ehdokkaan urheiluautokokoelmaa.

Tätä kirjoittaessani tiedän jo, ettei mielennostatus tuonut tulosta.  No kupla oli sympaattisin tapaus autoletkasta. Näettekö muuten, kuten minä, volkkarin katon päälle ilmestyneen iloisen hahmon? Ja kuka hän on?

Mutta sitten laihoihin tuloksiin.

1. Kadotetun ystävän löytäminen ja tapaaminen
Ei edistystä helmikuusta.

2. Löytää uusi liikuntalaji
Ei aikaa - ei kokeiluja - ei edistystä.

3. Saada tanssi takaisin
Ei toimenpiteitä, eikä edistymistä.

4. Tuntea työn iloa
Kiirettä on töissä pitänyt, mutta positiivista sellaista. Maaliskuulla oli monta asiaa vietävä päätökseen ja voin sanoa, että olen tyytyväinen siiihen, miten ne menivät.

5. Järjestää mahtibileet
Juhlapaikkoja olen vertaillut ja katsonut. Muutapa ei.

6. Vapaaehtoistyön tai muun "aktivismin" aloittaminen 
Aikaa vapaaehtoistyölle oli tosi vähän, mutta varmaan sain sen 7,5 täyteen Amnestyn Venäjä-ryhmässä ja muutamaa asiaa siellä ihan konkreettisesti eteenpäin. Niistä lisää myöhemmin.

7. Laittaa ruokareseptit arkistoihin
Ei edistystä - paitsi keksin blogille nimen. Ehkä.

8. Tehdä spagaatti
Harjoitukset jatkuivat ja sivusta katsojan mukaan aika lähelle jo menee.

9. Oppia syömään raakaa kalaa
Häpeäkseni en ole saanut raakakalavalmennuksen tehtäviä tehtyä. Ruoskin itseäni virvelinvarrella.

Vanhoista tavoitteista tälle vuodelle siirtyivät:

Painonpudotus
Hieman on lähtenyt putoamaan, mutta vain hieman.


VTM-tutkinto 
Maaliskuussa en saanut mitään aikaiseksi, mutta voin vilauttaa sen verran jo kuluvaa kuuta, että ole taas tarttunut toimeen.

Ja kaiken päämääränä on edelleen olla onnellinen. Kyllä voin sanoa olevani. Työtä, rakkautta, terveyttä ystäviä, sosiaalista elämää, uuden oppimista. Kyllä niistä aineksista saa hyvän elämän.

Tavoitteiden tarkastusvirasto, eli TAVIS hyväksyi helmikuun merkinnällä tyydyttävää parempi eli hieman heikompi tulos kuin helmikuussa. Miinusta sain kiireestä, mutta plussaa liikunnallisuudesta, muun muassa tanssimisesta aamuun asti. 

Helmikuu 2015

Helmikuu meni vauhdilla ja toi monta muutosta mukanaan. Suurimpana tietenkin uusi työ ja sitä kautta uusi päivärytmi ja rutiinit. Tämän nyt kuluvan maaliskuun olen jotenkin saanut ahdettua niin täyteen sekä työtä että vapaa-ajan rientoja, että todennäköisesti kuukahdan naama edellä pashaan pääsiäispöydässä. Nyt kirjoitan tätä blogahdusta kummallisena välisunnuntaina, jona ei tarvitse poistua kotoa, mutta kaikenlaisia rästi- ja läksyhommia on tällekin päivälle ihan tarpeeksi.

Tavoitetsekki pidettiin jo 8.3. Yritän muistaa, mitä siinä raportoin helmikuusta. Ainakin sen muistan, että virallisella valvojalla oli hieno paita.

1. Kadotetun ystävän löytäminen ja tapaaminen
Menestys! Ystävänpäivän postikortti toimi ja ystävä ottikin yhteyttä Facessa. Kesälle suunnittelemme tapaamista!

2. Löytää uusi liikuntalaji
Ei aikaa - ei kokeiluja - ei edistystä.

3. Saada tanssi takaisin
Ei toimenpiteitä, eikä edistymistä.

4. Tuntea työn iloa
Uudessa työssä on ollut ylläreitä niin positiivisesti kuin negatiivisestikin (no missäpä uudessa ei olisi). Pääpiirteittäin olen kyllä tuntenut iloa. Uudistamistyötä on mukava tehdä ja olen saanut paljon vastuuta ja valtaa tehdä suunnitella ja toteuttaa asioita.  Plussan puolella.

5. Järjestää mahtibileet
Ei varsinaista edistystä, joitain juhlapaikkoja olen katsastanut ja mielikuvituksessa kyllä jo juhlia järjestänyt.

6. Vapaaehtoistyön tai muun "aktivismin" aloittaminen 
Tavoitteeksi laitetun yksi työpäivä (7,5h) kuukaudessa olen ylittänyt reippaasti.  Olin Amnestyn peruskoulutuksessa ja olen toiminut myös Venäjä-ryhmässä mm lukupiirin järjestämisessä. Olen myös saanut konkretiaa aikaiseksi. Viimeisenä työpäivänä entisessä työssäni järjestin vanhojen läppäreiden, reppujen ym. toimistotarvikkeiden lahjoittamisen Gambiaan.

7. Laittaa ruokareseptit arkistoihin
Ei toimenpiteitä, ei edistystä. Mielessäni olen pyöritellyt minulle heitettyä ideaa blogimuotoisesta reseptiarkistosta.

8. Tehdä spagaatti
Edelleen harjoittelen uimahallissa, vedessä. Siellä menee jo aika lähelle. Maan päällä en vielä uskalla edes kokeilla.

9. Oppia syömään raakaa kalaa
Olen saanut raa'alta kalavalmeltajaltani erittäin taiten ja huolella valmistellun 12 askeleen koulutusohjelman. Mutta en ole vielä ehtinyt ottaa askelia. Sushissa söin vähän lohta, mutta ei oikein tuntunut miltään. Tampereella Marusakissa maistoin pehmennettyä lohta granaattiomenansiementen kera. Se oli hyvää, mutta ei lohen takia.

Vanhoista tavoitteista tälle vuodelle siirtyivät:

Painonpudotus
Jumittaa


VTM-tutkinto 
Jumittaa.

Ja kaiken päämääränä on edelleen olla onnellinen. Kyllä voin sanoa olevani. Elämässä on nyt mukavalla tavalla virtaa!

Tavoitteiden tarkastusvirasto, eli TAVIS hyväksyi helmikuun merkinnällä lähes hyvä eli hieman paransin tammikuusta. Erityiskunniamaininnan tammenlehvien kera sai raaka kalavalmentaja ansiokkaasta valmennusohjelmastaan.

Tammikuu 2015

Viime vuoden tavoitteiden seurannan lopputarkastuksessa päätettiin, että tänä vuonna tavoitteita tulee seurata tarkemmin ja etenemisestä kertoa läpinäkyvämmin. Siksi olen virallisen valvojani kanssa sopinut kuukausitarkastuksista, joista ensimmäinen pidettiin mainion sienitavoitteen intensiivibrunssin yhteydessä. Intensiiveistä kerron lisää myöhemmin.

Aika se kuitenkin  juosta jollottaa kuin hirvieläin ja viikko meni, ennen kuin tartuin blogin varteen ja sain raporttia aikaiseksi. Mutta alla virallisesti tarkastettu eteneminen. BTW, raportoin etenemisestä aina kuukausittain kaikkien tavoitteiden osalta ja yksittäisistä sitten enemmän, mikäli olen tavoitteen saavuttanut tai muuten on tapahtunut jotain merkittävämpää.

1. Kadotetun ystävän löytäminen ja tapaaminen
Tavoitteenani on löytää ystävä, jonka maailma on kadottanut ja jota ei edes Facebook ole takaisin tuonut. Projekti on aloitettu.  Olemme toisen ystävän kanssa jäljittäneet osoitteen, johon lähetin ystävänpäiväkortin. Korttiin liimasin kuvia yhteiseltä taipaleeltamme ja tekstiksi vain "Meillä on ikävä sinua!". Katsotaan herättääkö tämä hänessä reaktioita ja seuraavaksi lähetämme kutsun tulla Helsinkiin kesällä.

2. Löytää uusi liikuntalaji
Kokeilin muutamaa lajia. BodyBalance kuulosti kivalta, mutta käytännössä ei sopinut ei polvelleni eikä mielenlaadulleni. Kaikenlainen jumppamatolla pyllerehtiminen ei ole minun juttuni. Fix-jumpassa sentään suurimmaksi osaksi oltiin jalollaan, mutta sekin on sellaista perusjumppaa. Kenties seuraavaksi kokeilen kahvakuulaa.

3. Saada tanssi takaisin
Ei toimenpiteitä, eikä edistymistä.

4. Tuntea työn iloa
Tämäpä onkin vaikeampi nakki. Viime vuoden retrospektiivissä työ sai huonoimmat onnellisuuspisteet ja siksi tälle vuodelle on työn ilolle suuret odotukset. Valtavasti on kysymysmerkkejä ilmassa, mutta yksi suuri askel on jo otettu eli  vanhasta työstä olen irtisanoutunut ja uuteen menossa maanantaiaamuna. Löytyykö sieltä työn iloa? Kenpä tietää.

5. Järjestää mahtibileet
Tänä vuonna on monta syytä juhlaan. Ainakin monet tasavuosisynttärit, valmistujaiset, avioliiton vuosipäivä, taloyhtiön perinteiset kesäkarkelot jne. Aion juhlistaa niistä kaikkia. Suurimpana kuitenkin oma syntymäpäiväni syksyllä. Olen alustavasti kartoittanut juhlapaikkoja, mutta en vielä varannut mitään. Jos tiedät edullisen paikan, jossa voi syödä ja juoda omiaan ja viipyä vaikka aamuun, niin kerro!

6. Vapaaehtoistyön tai muun "aktivismin" aloittaminen 
Joskus nuoruudessani olin jotakuinkin aktiivinen maailmanparannuksessa. Nyt olen jo kauan miettinyt, että haluaisin tehdä tärkeäksi kokemilleni hyväntekeväisyys- ja vapaaehtoishankkeille muutakin kuin lahjoittaa rahaa. Vapaaehtoistyön kanavan valinta oli  ns. no brainer, koska ihmisoikeudet ovat olleet minulle aina se tärkein puolustettava asia ja koska pidän kovasti Amnestyn riipumattomuudesta sekä puolueettomasta tavasta toimia. Koska en enää myöskään voi vain sivusta katsoa minulle läheisen Venäjän ihmisoikeustilannetta, liityin Amnestyn Venäjä-ryhmään ja olen aloittanut toiminnan siellä. Toivoisin vielä löytäväni jotain ihan käsin lähellä konkreettisesti tehtävää työtä, mutta askel kerrallaan.

7. Laittaa ruokareseptit arkistoihin
Ei toimenpiteitä, ei edistystä.

8. Tehdä spagaatti
Uimahallissa, altaan matalassa päässä olen harjoitellut vedessä. Siellä menee jo aika lähelle. Maan päällä en vielä uskalla edes kokeilla.

9. Oppia syömään raakaa kalaa
Olen rekrytoinnut valmentajan, joka on luvannut valmennusohjelman. Sitä odotellessa.
Söin kylläkin jo tammikuussa reilun lusikan mateenmätiä, mutta sen alle olin juonut seitsemän lasia shampanjaa, joten ei kuulemma lasketa suoritukseksi. Pöh.

Vanhoista tavoitteista tälle vuodelle siirtyivät:
Painonpudotus
Joulutauon lisäkiloja en ole vielä saanut pois. Joten laskettakoon takapakiksi.


VTM-tutkinto 
Työelämän muutokset ovat vieneet ajan ja keskittymiskyvyn. Jatketaan, kun elämä tasaantuu.

Ja kaiken päämääränä on edelleen olla onnellinen. Tammikuu oli vaudikasta, mutta onnellista aikaa. Mukavaa, kun elämässä on taas virtaa ja vipinää.

Brunssipäissään virallinen valvoja teki itsestään viraston. Tavoitteiden tarkastusvirasto, eli TAVIS
leimasi tammikuuni hyväksytyksi merkinnällä sangen tyydyttävä.

Uusi vuosi uudet tavoitteet

Koska viime vuoden tavoitteiden jahtaaminen osoittautui niin innostavaksi touhuksi, päätin asettaa myös vuodelle 2015 tavoitteita. Ensin ajattelin noin viittä, koska nyt ei enää ole mikään suuri elämänmuutosvuosi, mutta pikkuhiljaa tavoitteita tuli sama määrä kuin viime vuonna. Ja tadaa - eipä tarvitse vaihtaa blogin nimeä. Ulkonäköä sentään vähän voisi viilata.

Vuosi 2014 oli monella tavalla toipumisen ja asioiden uudelleen miettimisen vuosi. Edellisiin vuosiin oli mahtunut paljon menetyksiä, surua ja jonkilaista taantumista. Fysiikka osoitti heikot kohtansa ja mieli oli turta, innostus asioihin puuttui. Asettamieni tavoitteiden kautta suunta kuitenkin muuttui, ja nyt on aika ponnahtaa elämäni trampoliinilla ylöspäin.

Julistankin siis vuoden 2015 ilon ja juhlan vuodeksi. Tavoitteikseni asetan asioita, joiden kautta saan nautintoa ja iloa itselleni ja mahdollisesti muillekin. Viime vuodesta poiketen paljastan tavoitteni nyt kaikki kerralla.

Uusia tavoitteita on yhdeksän:

Kadotetun ystävän löytäminen ja tapaaminen

Löytää uusi liikuntalaji

Saada tanssi takaisin

Tuntea työn iloa

Järjestää mahtibileet

Vapaaehtoistyön tai muun "aktivismin" aloittaminen

Laittaa ruokareseptit arkistoihin

Tehdä spagaatti

Oppia syömään raakaa kalaa

Vanhoista siirtyyvät:
Painonpudotus jatkuu siitä, mihin loppiaisena jäin ja siitä edelleen 10%
ja rästinä siirtyvä VTM-tutkinto

Ja kaiken päämääränä on edelleen olla onnellinen.

Summa summarum est - eli onnen määrän voi laskea

Loppiasiltana tapasin virallisen tavoitetarkastajani ja kävimme läpi koko tavoitelistan. Mittasimme edistyksen prosentteina ja katsoimme, ansaitsenko kunkin tavoitteen mukaiset palkkiot, jotka olimme vuosi sitten määritelleet. Homma oli kova, mutta saimme sen tehtyä burgerin ja siiderin voimin ja lopulta tarkastaja piirsi hyväksyntäleiman asiakirjaan.

1. Kandin tutkinto

No melkein, eli pientä laittoa ja muutoksia tulee vielä ja sitten lähtee tutkielma.

94% valmis, tarkastaja myönsi viikon lisäajan, ja sen jälkeen voin nauttia palkkioni eli katsoa kaikki Solsidanit putkeen.

2. Maisterin tutkinto

Noin 65% valmis, mikäli ei tule takapakkia esim. että aineisto ei kelpaa.

Siirrettiin ensi vuoden tavoitteisiin. Palkkioni eli tatuoitu kärsimyskukka ei siis vielä korista nahkaani.

3. Painonpudotus

Kuten aiemmin kerrottu, onnistui 75 prosenttisesti.

Palkkioksi määritellyn uuden uimapuvun olen joutunut ostamaan, kun entinen alkoi olla liian löyhä. Sovittiin silti, että voin ostaa jonkun muun kivan vaatteen, kun noinkin hyvin meni.

4. Polvi kuntoon

Saavutettu.

Palkkioksi oli määritelty korkkarit, mutta enpä nyt halua sellaisia. Vaihdoimme tilalle jalkahoidon.

5. Sokeriarvo

Saavutettu.

Palkkiona kuumat lähteet, eli matkustanen piakkoin Islantiin.

6. Nähdä valas

Saavutettu.

7. Kävellä Kiinan muurilla

Saavutettu.

8. Syödä hummeria Madibassa Brooklynissä 

Saavutettu.

Tavoitteiden 6,7 ja 8 palkkioina oli tehdä siellä paikan päällä jotain extrakivaa. Mutta jäi tekemättäm mikä mistäkin syystä. Olihan ne kaikki matkat palkintoja jo itsessään eli no hard feelings.

9. Sieniä säilössä

Saavutettu.

Palkkiona Kulinaarimurulan emäntä kokkaa jotain sienistä. Odotan kieli pitkällä ja kuola valuen.

10. Viinakaappi tyhjäksi 

Laskin kuvista putelit ja jälkeen päädyin 66,66 prosentin edistykseen. Tarkastaja armollisesti sanoi, ettei vuoden aikana saatuja tai ostettuja pulloja lasketa.

Palkkionani on sosiaalisen elämän jatkumisesta annetut lupaukset. Te jotka niitä annoitte, tulette saamaan muistutukset!

11. Olen onnellinen

Onnellisuuden määrittely olikin todella vaikea paikka. Lopulta päädyimme operationalisoimaan onnen seitsemään osa-alueeseen, jotka pisteytin yhdestä seitsemään. Eli maksimionni on 7x7.

Alueet ovat työ, rakkaus, terveys, toimeentulo, sosiaalinen elämä, merkityksellinen elämä ja elämykset. Yhteensä sain 37 pistettä (maksimi siis 49).

Huomioitava on, että tämä pisteytys on retrospektiivinen vuodelle 2014. Eli tänään voi olla jo toisin.

Kun kaikki suoritukset ja onnen määrä laskettiin yhteen, tarkastajan kännykän laskin näytti 83%. Eli saavutin vuoden 2014 tavoitteeni kiitettävästi.
Erityisen tyytyväinen olen siihen, että tärkeimmät eli terveystavoitteet saavutin. Niiden deadlineja ei oikein voi lykätä.

Niin ja vielä ne säännöt. En noudattanut niitä täysin kirjaimellisesti. Uutta kosmetiikkaa ostin kuitenkin hyvin vähän (Kiinassakin ostokiimassa vain kaksi purnukkaa. Olisittepa nähneet ne muut!) Vaatteita jonkin verran, mutta huomattavasti entistä vähemmän ja tarpeeseen, sillä suurimpia sain poistaa kaapista. Elintarvikkeista kuivamuona mahtuu jo sille tarkoitettuun kaappin. Tästä on hyvä jatkaa samalla linjalla.

State of WOW

Saavutinko sitten tällaisella elämällä WOW-tilan? En kenties sellaisena humauksena kuin sen kuvittelin tulevan. Mutta opin itsestäni paljon. Opin, mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä ja minkä vain kuvittelin olevan tärkeää. Opin, että tavoitteisiin pitää tehdä töitä, mutta ei niiden saavuttaminen ole kovin vaikeaa. Opin, että olisi pitänyt seurata tavoitteitani paremmin. Opin, että niiden julkistaminen auttaa pitämään tavoitteista kiinni. Opin, että ystävät, tutut ja tuntemattomatkin ovat tielläni tukena ja suureksi yllätyksekseni ja ilokseni, että omien tavoitteideni julkaisu kannusti muita asettamaan ja saavuttamaan omia tavoitteitaan. Eli kyllä kannatti. Tälle vuodelle on jo uudet tavoitteet ja niistä lisää pikapuoliin!

Prosenttilaskuharjoituksia

Tavoitteenani oli saada paino putoamaan kymmenellä prosentilla. Siihen tavoitteeseeni (nro 3) en päässyt.


Alkuvuodesta paino putosi mukavasti, mutta loppuvuotta kohden hitaammin.

Mutta ihan huonosti ei silti mennyt.

Paino putosi 7,5% (mitattu ennen joulua, joulu toi vähän takapakkia)
Vyötärön ympärys kapeni 7,4 %
Käsivarren  ympärys kapeni 2,4%
Reiden ympärys pieneni 6%
Rinnanympärysmitta pieneni 0,8%
Rasvan osuus kehosta laski 3,75%
Viskeraalisen rasvan osuus pysyi ennallaan
Lihaksen määrä kasvoi 5,3%


Mitä tein?
Noudatin 5:2 ruokavaliota eli soin kahtena päivänä viikosta noin 500 kilokaloria. Mutta eipä oikeastaan sitten muuta. Lihaskuntoa kasvattavan liikunnan määrä nousi varmaan jonkin verran, sillä jumppasin jalkaani vesijumpan avulla. Toisaalta arkiliikunta ja varsinkin kävely oli alkuvuodesta aivan nollilla, sillä polven ollessa rikki yritin kävellä mahdollisimman vähän.

Mitä nyt?
Ottaa vähän päähän, etten päässyt kymmeneen prosenttiin. Mutta ilahduttaa, että kehitystä on noinkin paljon pienellä muutoksella elämässä. Ja matka jatkuu. Viiskakkosesta on tullut jo elämäntapa. Painonpudotuksen suhteen  otan uudelleen saman 10% tavoitteen loppiaisesta 2015 loppiaiseen 2016. Lisäksi yritän liikkua nyt enemmän, kun se on mahdollista. Jos vuosi 2014 oli paranemisen vuosi, niin nyt alkava vuosi olkoon kehittymisen vuosi.

Kuvasta kiitos Tontelle ja prosenttilaskuista laskurit.fi:lle.